6\/2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n Urheilijan loppuun palamisella eli burnoutilla tarkoitetaan\ntilaa, jossa kehoon kertynyt, niin fyysinen kuin psyykkinen stressi, ei ole\np\u00e4\u00e4ssyt riitt\u00e4v\u00e4n palautumisen kautta vapautumaan. Tila aiheuttaa eri ihmisill\u00e4\nerilaisia oireita, joista tyypillisi\u00e4 ovat muun muassa v\u00e4symys, suoritustason\nlasku, unen ongelmat sek\u00e4 motivaation ja mielialan lasku. Aiemmassa tekstiss\u00e4\npohdittiin syit\u00e4, jotka t\u00e4m\u00e4nkaltaista ylikuormitusta voivat selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 sitten, kun ylikuormitusoireita alkaa itse tunnistaa\ntai l\u00e4hipiirist\u00e4 tulee hienovaraista vihjett\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 nyt ei taida kaikki\nolla ihan kunnossa? Ennen kaikkea olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia kuuntelemaan oman kehon\nviestej\u00e4 ja toimia niiden mukaisesti siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 urheilijana\nolemiseen liitet\u00e4\u00e4n kovia vaatimuksia kynnyksen ollessa korkea l\u00e4hte\u00e4\nkevent\u00e4m\u00e4\u00e4n harjoitteluaan. Enemm\u00e4n ei tunnetusti ole aina parempi \u2013 huipulla\nmenestyv\u00e4t ne, jota osaavat harjoitella viisaasti, ja t\u00e4h\u00e4n viisauteen sis\u00e4ltyy\nmy\u00f6s kyky himmata tarpeen mukaan tahtia. Helppoahan t\u00e4m\u00e4 ei suinkaan aina ole,\nmutta harjoittelemisen arvoista, mik\u00e4li mielii urheilijana paitsi p\u00e4\u00e4st\u00e4\ntavoitteissaan eteenp\u00e4in, my\u00f6s voida hyvin koko matkan ajan.<\/p>\n\n\n\n Keskeinen n\u00e4k\u00f6kulma on urheilijan identiteettiin liittyv\u00e4t\nkysymykset. Monet kilpatasolla kisaavat urheilijat ovat urheilleet lapsesta\nsaakka, ja sen kautta oma identiteetti on helposti voinut rakentua yksinomaan\nurheilun ymp\u00e4rille. Urheilijana olisi t\u00e4ll\u00f6in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa ja ty\u00f6skennell\u00e4\nsen asian kanssa, ettei urheilijan arvo ihmisen\u00e4 ole mill\u00e4\u00e4n lailla sidoksissa\nmenestykseen urheilussa. Vaikka kotoa saisikin hyv\u00e4t ev\u00e4\u00e4t t\u00e4m\u00e4n asian\ntavoittamiseen, saattaa valmentajan ja harjoituskavereiden vaikutus olla\nviel\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi ja ohjata urheilijan ajattelua t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 v\u00e4\u00e4rille\nurille. Uupumukseen ovat lis\u00e4ksi taipuvaisia hyvin suorituskeskeiset ihmiset ja\ntoisaalta suorituskeskeisyys my\u00f6s osaltaan kuuluu kiinte\u00e4sti urheiluun. Mik\u00e4li\nitsess\u00e4\u00e4n tunnistaa korostunutta tunnollisuutta ja taipumusta vahvaan\nsuorittamiseen my\u00f6s muilla el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla, on t\u00e4h\u00e4n asiaan syyt\u00e4\nkiinnitt\u00e4\u00e4 ihan erityisesti huomiota.<\/p>\n\n\n\n Ensisijaisesti tulee mietti\u00e4 keinoja, joilla kuormitusta,\nniin fyysist\u00e4 kuin psyykkist\u00e4, saadaan kevennetty\u00e4 ja toisaalta edistetty\u00e4\npalautumista. Yleisesti ottaen tietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen urheilijoiden henkisest\u00e4\nuupumustilasta lienee ensisijainen keino ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkuvaa\nylikuormitusta ja sen mukanaan tuomia ik\u00e4vi\u00e4 seurauksia. Konkreettisia\nstrategioita, joilla urheilijan uupumusta voidaan l\u00e4hte\u00e4 purkamaan, l\u00f6yd\u00e4t\nVoittajan Mieli -verkkovalmennuksesta.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n 6\/2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n Urheilijoiden henkisest\u00e4 uupumisesta puhutaan huomattavasti\nv\u00e4hemm\u00e4n kuin vaikkapa ylikunnosta eli ylirasitustilasta, joka johtuu pitk\u00e4aikaisesta,\nriitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 palautumisesta kehoon kohdistettuun kuormitukseen n\u00e4hden.\nTavallisesti tilaan liitet\u00e4\u00e4n liiallinen fyysinen rasitus suhteessa\npalautumiseen, mutta yht\u00e4 lailla psyykkiset tekij\u00e4t vaikuttavat osaltaan\nylirasitustilan syntymiseen. Ongelmalliseksi asian tehnee se, ett\u00e4 urheiluun on\nik\u00e4\u00e4n kuin sis\u00e4\u00e4nrakennettuna k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 urheilijan tulee menesty\u00e4kseen\npyrki\u00e4 aina vain parempiin suorituksiin, omistautua urheilulle t\u00e4ysin j\u00e4tt\u00e4en\nmuut, urheilun ulkopuoliset asiat v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle ja siedett\u00e4v\u00e4\nep\u00e4mukavuusalueella olemista viimeiseen asti luovuttamatta. Kun urheilussa\nvallitsee t\u00e4m\u00e4n kaltainen eetos, voi urheilijan olla vaikeaa tavoittaa omia\njaksamisen rajoja ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ajoittain irti suorittamisen mentaliteetista. Toisaalta\nt\u00e4ytyy muistaa, ettei urheilija el\u00e4 tyhji\u00f6ss\u00e4, jonne muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t\npaineet, huolet ja muu stressi eiv\u00e4t ulottuisi. Keskeist\u00e4 on siis hahmottaa\nurheilijan kokonaisel\u00e4m\u00e4ntilanne ja siihen liittyv\u00e4 kuormitus.<\/p>\n\n\n\n Loppuun palamisen eli burnoutin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ei ole ihan\nyksiselitteinen osin johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 tilaan liittyy samankaltaisia oireita\nkuin vaikkapa masennukseen tai ahdistukseen. Urheilussa burnouttiin on\nkuitenkin liitetty seuraavia ominaispiirteit\u00e4: uupumus, kielteinen muutos\nvuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, kielteinen suhtautuminen\nkilpailemiseen ja suoriutumiseen sek\u00e4 pitkittyneest\u00e4 stressist\u00e4 aiheutuneet\noireet. Tavallista on, ett\u00e4 urheilu, joka on aiemmin tuonut mielihyv\u00e4\u00e4, ei en\u00e4\u00e4\ntuokaan samanlaisia kokemuksia, vaan pikemminkin tuntuu et\u00e4iselt\u00e4. Burnout voi\naiheuttaa toiminnasta poisj\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 urheilun parissa toimivien ihmisten\nv\u00e4lttely\u00e4. Muita oireita ovat muun muassa mielialan lasku, itkuherkkyys,\ntoivottomuuden ja voimattomuuden tunteet, somaattiset vaivat sek\u00e4 kiinnostuksen\npuute. (Goodger ym. 2006, s. 542\u2013545.) <\/p>\n\n\n\n Burnoutia urheilussa selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n on kehitelty useita\nerilaisia teorioita. Yhden teorian mukaan burnout on seurausta kovasta\nfyysisest\u00e4 harjoittelusta, joka on aiheuttanut kehoon stressi\u00e4 ilman, ett\u00e4 sit\u00e4\non riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4ssyt palautumisen kautta vapautumaan. Toisen teorian\nmukaan taustalla on nelivaiheinen prosessi: 1) tilanteen vaatimukset ovat\nsellaiset, jotka yllytt\u00e4v\u00e4t urheilijaa treenaamaan kovaa 2) urheilija kokee\npaineistetun tilanteen uhkaavana ja vaatimukset koetaan ylivoimaisina hallita\n3) keho vastaa uhkaavaan tilanteeseen aiheuttaen voimakasta stressi\u00e4 4) urheilija\njoutuu turvautumaan my\u00f6s ongelmallisiin coping- eli hallintakeinoihin kuten\nsuoritustensa heikent\u00e4miseen. Kolmannen, enemm\u00e4n sosiologiaan nojaavan teorian\nmukaan burnout aiheutuu urheilun totaalisesta luonteesta, jossa etenkin nuoren\nurheilijan on vaikea tavoittaa omaa identiteetti\u00e4\u00e4n muun kuin urheilun kautta,\nmink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s heid\u00e4n arvonsa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy urheilussa menestymisen kautta.\nNelj\u00e4s teoria puolestaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 burnoutissa on kyse ristiriidasta sen\nsuhteen, ett\u00e4 urheilusta saatavat palkkiot eiv\u00e4t korvaa urheilun eteen teht\u00e4vi\u00e4\nmenetyksi\u00e4. Teorian mukaan urheilijat, jotka urheilevat ennen kaikkea siksi,\nett\u00e4 ovat panostaneet asiaan jo niin paljon, ett\u00e4 lopettaminen on vaikeaa,\nk\u00e4rsiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemmin loppuun palamisesta kuin muut. (Goodger ym. 2006, s.\n547\u2013548.)<\/p>\n\n\n\n Varmastikaan mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainituista teorioista ei selit\u00e4\nkokonaisuudessaan sit\u00e4, mist\u00e4 urheilijan loppuun palamisessa on kyse, eik\u00e4\ntarvitsekaan. Urheilijalle ja valmentajalle on ennen kaikkea t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4\nyksil\u00f6llisesti tunnistamaan, milloin kaikki ei ole kunnossa ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen\npys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan, mik\u00e4 tilanteen on saanut aikaan ja miten sen kanssa\nedet\u00e4\u00e4n. Uupuminen ei ole sairaus, mutta tilan jatkuessa pitk\u00e4\u00e4n voi se\naiheuttaa niin psyykkist\u00e4 kuin somaattistakin sairastuvuutta. Jo t\u00e4t\u00e4 ennen on\nse vaikuttanut merkitt\u00e4v\u00e4sti urheilijan suorituskykyyn, hyvinvointiin ja el\u00e4m\u00e4n\nmielekkyyteen, joten tilanne on aina syyt\u00e4 ottaa vakavasti ja ryhty\u00e4\ntoimenpiteisiin. Seuraavassa blogitekstiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tarkemmin sit\u00e4, mit\u00e4\nasian korjaamiseksi voidaan tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Goodger K., Lavallee D., Gorely T. & Harwood C. Burnout in Sport:\nUnderstanding the Process \u2013 From Early Warning Signs to Individualized\nIntervention. Teoksessa Williams, J. M. (2006). Applied sport psychology:\nPersonal growth to peak performance (5th ed.). <\/em>Boston:\nMcGraw-Hill.<\/em><\/p>\n\n\n\n 5\/2010<\/strong><\/p>\n\n\n\n Taito keskitty\u00e4\nk\u00e4sill\u00e4 olevaan asiaan on avainasemassa urheilusuorituksen onnistumisessa.\nSaavuttaakseen optimaalisen suorituksen on urheilijan kyett\u00e4v\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n ja\npaneutumaan juuri t\u00e4h\u00e4n hetkeen. Keskittymist\u00e4 vaikeuttavat urheilussa paitsi\nomat vaeltavat ajatukset my\u00f6s ulkoiset \u00e4rsykkeet kuten melu ja yleis\u00f6 sek\u00e4 v\u00e4symys\nja j\u00e4nnityksen tunteet. Keskittyminen on taito, jota urheilija voi kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Keskittyminen\ntarkoittaa kyky\u00e4 kohdistaa mieli tai fokus johonkin ulkoiseen tai mielen\nsis\u00e4iseen \u00e4rsykkeeseen niin voimakkaasti, ett\u00e4 kaikki muu poistuu tietoisuudesta.\nYksi tehokas keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 esimerkiksi eroon h\u00e4iritsevist\u00e4 ajatuksista on\nkohdistaa mieli johonkin aisti\u00e4rsykkeeseen, kuten visuaaliseen mielikuvaan tai\nvaikkapa kehon tuntemukseen puristettaessa k\u00e4tt\u00e4 nyrkkiin. Keskittymisen voi\nsiis vaikkapa ottelun aikana kohdistaa niin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ulkoisiin tekij\u00f6ihin\nkuin sis\u00e4isiin tekij\u00f6ihinkin, kuten kehoon ja mieleen. Usein on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata\nkiinnitt\u00e4\u00e4 huomio suorituksen eri vaiheissa ajoittain ulkoisiin ja ajoittain\nsis\u00e4isiin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Yksi keskittymiseen\noleellisesti vaikuttava tekij\u00e4 on vireystila. Vireystilalla on suuri merkitys\nesimerkiksi siihen, miten urheilija kykenee paitsi keskittym\u00e4\u00e4n my\u00f6s\ns\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n sek\u00e4 fyysist\u00e4 ett\u00e4 psyykkist\u00e4 suorituskyky\u00e4\u00e4n. Harjoittelemalla\nurheilija voi oppia tietoisesti vaikuttamaan itseens\u00e4 joko rauhoittavasti tai\npirist\u00e4v\u00e4sti aina tarvittaessa. Rentousharjoitukset toimivat hyv\u00e4n\u00e4 ty\u00f6kaluna\nt\u00e4hd\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 vireystilan rauhoittamiseen, kun taas vireystilan nostattamisessa\nsaattavat olla avuksi esimerkiksi mielikuvat tai tilanteeseen sopivan musiikin\nkuuntelu. L\u00e4ht\u00f6kohtana on t\u00e4ll\u00f6in tiet\u00e4\u00e4 ja tunnistaa oma optimaalinen\nvireystila. Mik\u00e4li vireystila kasvaa liian korkeaksi tai toisaalta j\u00e4\u00e4 liian\nmatalaksi, keskittyminen k\u00e4rsii siit\u00e4 helposti. Niin ik\u00e4\u00e4n eri ihmiset eroavat\nsiin\u00e4, mihin aikaan vuorokaudesta vireystila ja sen my\u00f6t\u00e4 keskittyminen on\nparhaimmillaan. T\u00e4ll\u00f6in voidaan vaativat, keskittymist\u00e4 vaativat suoritukset\npyrki\u00e4 ajoittamaan juuri itselle sopivaan vuorokaudenaikaan. Esimerkiksi jos\nvireystila on parhaimmillaan aamulla, voi raskas voimaharjoitus olla j\u00e4rkev\u00e4\u00e4\nmahdollisuuksien mukaan sijoittaa aamuun. <\/p>\n\n\n\n Pyrkiess\u00e4\u00e4n\noptimaaliseen kilpailusuoritukseen, saattaa kilpaurheilija hy\u00f6ty\u00e4\nkeskittymiskykyns\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 menetelm\u00e4st\u00e4, jossa jokin suoritus puretaan\nosiin, ja kohdistetaan huomio pieniin osasuorituksiin eik\u00e4 suuriin\nkokonaisuuksiin kuten koko otteluun. My\u00f6s suoritusten analysointi j\u00e4lkik\u00e4teen\non rakentavaa, kun urheilija kykenee hahmottamaan kokonaisuuden seasta niin\nonnistuneita kuin kehitt\u00e4mist\u00e4 vaativia osasuorituksia. Voittajan Mieli-\nverkkovalmennuksesta l\u00f6yd\u00e4t muita kokeilemisen arvoisia keinoja, joilla omia\nkeskittymistaitoja voi l\u00e4hte\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Valmennuksesta saat my\u00f6s ideoita siihen,\nmiten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kilpailutilanteeseen optimaalinen vireystila.<\/p>\n\n\n\n 5\/2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuntoilijoiden\nja harrasteliikkujien motivaation lopahtamisesta puhutaan paljon ja monet\nnaistenlehdet ja muut mediat tarjoavat omia vinkkej\u00e4\u00e4n siihen, miten hyvin\nalkanut liikuntaharrastus saadaan jatkumaan. Miten on sitten urheilijoiden\nlaita? Voiko sitoutunut, asiaan t\u00e4ysill\u00e4 panostava urheilija joskus todeta,\nett\u00e4 nyt ei voisi kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 treeni v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kiinnostaa, sohva ja\nsuoratoistopalvelut nappaisivat t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n? Onko\njollain lailla ep\u00e4kelpo urheilija, jos treenitrikoita ei joka kerta kisko\njalkaan innosta puhkuen? Voiko valmentajalle tai treenikavereille sanoa, ett\u00e4\nt\u00e4n\u00e4\u00e4n ei muuten kiinnosta n\u00e4m\u00e4 sy\u00f6tt\u00f6drillit yht\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n Tavoitteelliseen\nkilpaurheiluun liitet\u00e4\u00e4n kova tekemisen taso ja vahva oletus urheilijan\nsitoutumisesta. Menestyminen edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 tekemist\u00e4, jonka\nperustana on korkea motivaatio. Motivaatio ei kuitenkaan ole ihan\nyksinkertainen tai yksiselitteinen asia. Motivaatio ei ole jotain sellaista,\njota urheilijalla joko on tai ei ole. Motivaatio voidaan n\u00e4hd\u00e4 jatkumona, jonka\ntoisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on korkea sis\u00e4inen motivaatio eli urheilija nauttii puhtaasti\nitse tekemisest\u00e4 ja toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ulkoinen motivaatio, jolloin karkeasti\nottaen urheilijan saa liikkeelle ulkop\u00e4in tulevat vaatimukset. Motivaatio ei\nv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kovinkaan stabiili, vaan voi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 muuttaa\nmuotoaan paljonkin. Toisaalta my\u00f6s lyhyen aikav\u00e4lin heilahteluja motivaatiossa\nvoi tapahtua. <\/p>\n\n\n\n Palattaessa\naiemmin esitettyihin kysymyksiin ja siihen, ettei urheilu tai treenaaminen aina\ninnosta, voi etsi\u00e4 syit\u00e4 motivaatiosta, mutta kaikkea se ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4\nselit\u00e4. Jos fiilis on esimerkiksi kuukausien ajan kielteinen suhteessa harjoitteluun\nja kilpailemiseen, voi syyn\u00e4 olla motivaation lasku. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tapahdu\nitsest\u00e4\u00e4n, vaan taustalla on aina tekij\u00f6it\u00e4, joita on tarpeen selvitt\u00e4\u00e4 ja\nkartoittaa. Yksi taustavaikutin voi olla esimerkiksi pidemp\u00e4\u00e4n jatkunut\nylikuormitustila eli burnout tai vaikkapa turhan kontrolloiva valmentaja, joka vie\niloa ja sitoutumista tekemist\u00e4 kohtaan. N\u00e4m\u00e4 ovat aina tilanteita, joihin on\nt\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarttua, koska tutkimuksista tiedet\u00e4\u00e4n motivaation laskun aiheuttavan\nurheiluharrastuksen lopettamista, joka mahdollisesti olisi sopivilla toimilla\nvoitu est\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Aivan eri asia\non sitten ne hetkitt\u00e4iset tilanteet ja \u201dhuonot p\u00e4iv\u00e4t\u201d, jolloin harjoituksen\npariin hakeutuminen tuntuu ylivoimaiselta. Urheilijakin on lopulta vain\nihminen, se on aina hyv\u00e4 muistaa. Erityisesti omalla energiatasolla on\nkeskeinen vaikutus siihen, kuinka innokkaasti treenien pariin l\u00e4htee. Se, ett\u00e4\njoskus laiskottaa on meille ihmisille aivan normaalia ja usein tunne kaikkoaa\nsitten, kun vain liikkeelle l\u00e4htee. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin erottaa aito v\u00e4symys\nt\u00e4st\u00e4, koska joskus keho ja mieli tarvitsevat ihan oikeasti lepoa treenin\nsijaan. Aina keho ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole vastaanottavainen harjoitusohjelmaan\nmerkitylle kovatehoiselle harjoitukselle, ja t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa harjoituksen\nintensiteetti\u00e4 kevent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vaikeat ylirasitustilat. Itsetuntemus\nsek\u00e4 oman kehon ja mielen viestien tunnistaminen on urheilijana menestymisen\nkannalta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Viisas valmentaja osaa my\u00f6s kuunnella n\u00e4it\u00e4\nurheilijan esiin tuomia viestej\u00e4 ja soveltaa harjoitusohjelmaa tilanteen\nmukaan. Vinkkej\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, miten palautuminen huomioidaan\nnousujohteissa harjoittelussa, l\u00f6yd\u00e4t Voittajan Mieli -verkkovalmennuksesta.<\/p>\n\n\n\n Se, ett\u00e4 aina\nei liikuta, on siis t\u00e4ysin ok. My\u00f6s siit\u00e4 puhumisen pit\u00e4isi olla ok, mutta\nv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4in ei aina ole. Olisi ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4kin\ninhimillist\u00e4 tunteista, ajatuksista ja tuntemuksista olisi turvallista\nkeskustella valmentajan ja harjoitustovereiden kanssa ilman pelkoa\nleimautumisesta sitoutumattomaksi v\u00e4tykseksi. Vaikka perinteiset k\u00e4sitykset\naina vain jaksavasta ja motivoituneesta urheilijasta voivat olla tiukassa, voi\nn\u00e4it\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 muuttaa, ja t\u00e4ss\u00e4 me kaikki urheilun parissa toimivat voimme\ntehd\u00e4 oman osamme.<\/p>\n\n\n\n 5\/2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4\nitseluottamus on yksi keskeisimpi\u00e4 menestyv\u00e4n urheilijan psyykkisi\u00e4 taitoja.\nEdellisess\u00e4 kirjoituksessa tarkasteltiin tarkemmin sit\u00e4, miten urheilija\nhyv\u00e4st\u00e4 itseluottamuksesta hy\u00f6tyy.<\/p>\n\n\n\n Itseluottamusta\nvoidaan harjoittaa paitsi itsen\u00e4isesti my\u00f6s erityisesti urheilun kent\u00e4ll\u00e4 kohdistamalla\nhuomio eritoten valmentajiin. Niin lasten kuin aikuistenkin parissa toimivien\nvalmentajien on hyv\u00e4 olla tietoisia itseluottamuksen t\u00e4rkeydest\u00e4 ja keinoista,\njoilla itseluottamusta voidaan urheilijoiden keskuudessa lis\u00e4t\u00e4. My\u00f6nteisen\npalautteen s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukainen antaminen hyvien suoritusten j\u00e4lkeen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4,\nsamoin kuin taitojen kehitt\u00e4misen tukeminen rakentavalla ja kannustavalla\ntavalla. Itseluottamusta voivat my\u00f6nteisen palautteen avulla vahvistaa my\u00f6s\ntreenikaverit ja l\u00e4heiset ihmiset ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Itsen\u00e4isesti\nitseluottamusta voidaan vahvistaa muun muassa muistelemalla aiempia\nonnistumisen kokemuksia. Urheilijana on hyv\u00e4 pohtia esimerkiksi harjoitusten ja\notteluiden j\u00e4lkeen omia onnistumisiaan ja vahvuuksiaan, jolloin huomio\nkiinnittyy nimenomaan onnistumisiin, jotka t\u00e4t\u00e4 kautta voivat entisest\u00e4\u00e4n\nlis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Toinen keskeinen menetelm\u00e4 on my\u00f6nteinen itsepuhelu. Omilla\najatuksillamme on suoraan vaikutusta suorituskykyymme, ja ensimm\u00e4inen askel\nitseluottamuksen lis\u00e4\u00e4miseen onkin t\u00e4m\u00e4n seikan tiedostaminen. Kun t\u00e4m\u00e4 on\noivallettu, on syyt\u00e4 ryhty\u00e4 kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota omaan sis\u00e4iseen puheeseen ja\nhavainnoimaan sen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja s\u00e4vyj\u00e4. Parhaimmillaan sis\u00e4inen dialogi on suuri\nvahvuus, joka vahvistaa min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4 ja auttaa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskittymisen,\nmik\u00e4 edelleen edist\u00e4\u00e4 suoritusta. Pahimmillaan kielteinen itsepuhelu voi\naiheuttaa jopa masennustaipumusta.<\/p>\n\n\n\n Kun omaa\nitsepuhetta ensin tunnistaa, voi sit\u00e4 sen j\u00e4lkeen l\u00e4hte\u00e4 tietoisesti\nmuokkaamaan harjoittelun avulla. Sen, ett\u00e4 harjoittelu on alkanut tuottaa\ntulosta, n\u00e4kee siit\u00e4, ett\u00e4 kielteisten ajatusten osuus omasta itsepuhelusta on\nv\u00e4hentynyt ja ne alkavat korvautua automaattisesti my\u00f6nteisemmill\u00e4 huomioilla\nja optimistisempana asenteena. Itsepuhetta voi tarkastella paitsi itsen\u00e4isesti\nmy\u00f6s ryhm\u00e4ss\u00e4. Hyv\u00e4 vaihtoehto voisikin olla tutussa harjoitusryhm\u00e4ss\u00e4 tuoda\nomia kielteisi\u00e4 ajatuksia \u00e4\u00e4neen esiin, jolloin ryhm\u00e4n kanssa voitaisiin\nyhdess\u00e4 pohtia vaihtoehtoisia tapoja tulkita tilannetta. T\u00e4m\u00e4 vaatii kuitenkin\nryhm\u00e4lt\u00e4 paljon luottamusta toisiin ja yksil\u00f6lt\u00e4 rohkeutta, mutta toisaalta\nsamaan aikaan urheilijan oman sis\u00e4isen maailman jakaminen vaikkapa joukkueen\nkesken saattaisi hyvinkin voimakkaasti lis\u00e4t\u00e4 joukkueen sis\u00e4ist\u00e4 koheesiota eli\nyhteenkuuluvuuden kokemusta. Lis\u00e4\u00e4 keinoja oman itseluottamuksen kehitt\u00e4miseksi\nl\u00f6yd\u00e4t Voittajan Mieli -verkkovalmennuksesta.<\/p>\n\n\n\n 5\/2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yksi\nkeskeisimmist\u00e4 menestyksen ja hyvinvoinnin avaimista on itseluottamus, jolla\ntarkoitetaan varmuuden kokemista ja uskoa omiin kykyihin jossakin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyss\u00e4\ntilanteessa. Itseluottamukseen keskeisesti linkittyv\u00e4 k\u00e4site on itsetunto, joka\npuolestaan tarkoittaa ihmisen melko pysyv\u00e4\u00e4 kokemusta itsest\u00e4\u00e4n ihmisen\u00e4; kuka\nja mink\u00e4lainen ihminen min\u00e4 olen. Itseluottamus voidaan n\u00e4hd\u00e4 itsetuntoa\nenemm\u00e4n tilanteesta riippuvaiseksi ja muuttuvaksi kokemukseksi. My\u00f6s taidoksi,\njota voidaan harjoitella. <\/p>\n\n\n\n Pitk\u00e4\u00e4n\njatkuessaan v\u00e4h\u00e4inen itseluottamus voi vaikuttaa heikent\u00e4v\u00e4sti urheilijan tai\nliikkujan motivaatioon. Itseluottamus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n rakentuvan koetun p\u00e4tevyyden\ntunteelle, jota voidaan edist\u00e4\u00e4 sosiaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kehumalla ja\nkiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota yksil\u00f6n vahvuuksiin. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 keskeinen tekij\u00e4 on\nitsepuhe, eli jatkuvasti k\u00e4ynniss\u00e4 oleva sis\u00e4inen keskustelu, joka voi olla\ns\u00e4vylt\u00e4\u00e4n my\u00f6nteist\u00e4 tai kielteist\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 positiiviset ajatukset\nedesauttavat kognitiivista ja fyysist\u00e4 suorituskyky\u00e4, johtavat negatiiviset ajatukset\nsuoritusta heikent\u00e4viin vasteisiin, mik\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 urheilijan\nymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Keskeist\u00e4 on hahmottaa my\u00f6s se, ett\u00e4 vaikka itseluottamusta voidaan\nhelposti pit\u00e4\u00e4 persoonallisuuteen kytkeytyv\u00e4n\u00e4 synnynn\u00e4isen\u00e4 ominaisuutena, on\nitseluottamus todellisuudessa harjoiteltavissa oleva taito.<\/p>\n\n\n\n Menestyneet\nihmiset ovat oppineet luottamaan taitoihinsa ja osaamiseensa, ja uskaltavat\nn\u00e4in tehd\u00e4 my\u00f6s rohkeita valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 niin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kuin urheilun\nkontekstissa esimerkiksi pelitilanteissa. Itseluottamukseen liittyy kiinte\u00e4sti\nmy\u00f6s el\u00e4m\u00e4nhallinnan tunne eli henkil\u00f6kohtainen uskomus siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\nvoimme vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja sen tapahtumiin. T\u00e4m\u00e4 hallintak\u00e4sitys (locus of\ncontrol) voidaan jakaa sis\u00e4iseen ja ulkoiseen. Mik\u00e4li ihmisen sis\u00e4inen\nhallintak\u00e4sitys on korkea, uskoo h\u00e4n voivansa ohjata tapahtumia ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n.\nVastaavasti ulkoisen hallintak\u00e4sityksen ollessa korkea ihminen kokee, ettei voi\njuurikaan itse vaikuttaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ilmeneviin tapahtumiin. My\u00f6nteisen\nel\u00e4m\u00e4nhallinnan tunteen eli korkean sis\u00e4isen hallintak\u00e4sityksen on todettu\nolevan yhteydess\u00e4 suotuisaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sek\u00e4\nterveyteen. Haastavissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa voi olla rakentavaa pohtia ei\nniink\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 minulle tapahtuu<\/em> vaan mit\u00e4 minussa tapahtuu<\/em>\nja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 huomio niihin asioihin, joihin voin t\u00e4ss\u00e4kin tilanteessa itse\nvaikuttaa. Omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on aina hy\u00f6dyllist\u00e4 ottaa aktiivinen toimijan rooli\neik\u00e4 tyyty\u00e4 ajopuun osaan \u2013 t\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia my\u00f6s\nitseluottamukseen.<\/p>\n\n\n\n Itseluottamustaitojen\nvahvistamisesta hy\u00f6tyv\u00e4t eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paitsi kilpaurheilijat my\u00f6s l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti\nkaikki ihmiset. V\u00e4lineet itseluottamuksen kehitt\u00e4miseen eri ryhmiss\u00e4 ovat my\u00f6s\npitk\u00e4lti samanlaisia. Kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota voittopuolisesti hyviin\nitseluottamuksen tunteisiinsa ihminen useimmiten alkaa my\u00f6s toistaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\nenemm\u00e4n niit\u00e4 asioita, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t itseluottamusta korkeammaksi ja samalla\nmy\u00f6s motivaatio lis\u00e4\u00e4ntyy. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 itseluottamuksen kokemista on\nhy\u00f6dyllist\u00e4 ihan jokaisen harjoitella. Jokainen ihminen voikin l\u00e4ht\u00f6kohdistaan\nriippumatta kehitty\u00e4 taitavaksi itseluottamuksen kokijaksi hyv\u00e4n ohjauksen ja\ns\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen, pitk\u00e4j\u00e4nteisen harjoittelun my\u00f6t\u00e4. Seuraavassa blogitekstiss\u00e4\npureudutaan tarkemmin siihen, miten omaa itseluottamusta voi kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 4\/2020<\/strong><\/p>\n\n\n\n Harvassa lienee\nurheilija, joka ei olisi koskaan asettanut tavoitetta. Tavoitteenasettelu on\nniin kiinte\u00e4, luonnollinen osa urheilua, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 ei tule edes\nmielt\u00e4neeksi psyykkiseksi taidoksi. Tavoitteiden asettamiseen liittyy kuitenkin\nusein puutteita ja jopa ongelmia, mik\u00e4li tavoitteenasettelua menetelm\u00e4n\u00e4 ei\nosata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin taitavasti kuin olisi mahdollista. Tyypillinen ongelma on\nse, ett\u00e4 tavoitteita asetetaan liian yksipuolisesti, esimerkiksi asettamalla\nvain tulostavoite kauden p\u00e4\u00e4kilpailuun. T\u00e4m\u00e4 voi ohjata tekemist\u00e4 v\u00e4\u00e4rille\nurille ja ainoana tavoitteena aiheuttaa urheilijalle kohtuuttomia paineita, kun\nkoko kauden aikana tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 arvioidaan vain lopputulosta. Onneksi on\nkuitenkin parempiakin tapoja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tavoitteenasettelua osana kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4,\nnousujohteista harjoittelua.<\/p>\n\n\n\n Tavoitteet liittyv\u00e4t\nkiinte\u00e4sti ja erottamattomasti urheiluun, ja taitavan tavoitteenasettelun\navulla voi urheilija vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti motivoitumiseensa ja suorituskykyyns\u00e4.\nKun urheilija oppii asettamaan itselleen sopivia ja monipuolisia tavoitteita,\nh\u00e4n p\u00e4\u00e4see kokemaan riitt\u00e4v\u00e4n usein onnistumisia ja havaita edistymist\u00e4 kohti\np\u00e4\u00e4tavoitettaan. Usein kuullaan puhuttavan niin sanotusta SMART-tavoitteesta,\njonka mukaan tavoitteen tulisi olla selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelty, mitattavissa oleva,\naikaan sidottu, realistinen sek\u00e4 tavoittelemisen arvoinen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n\nkaltainen strateginen tavoitteenasettelu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kaiken kattava\nesitys taitavan tavoitteenasettelun periaatteista.<\/p>\n\n\n\n Urheilijan on t\u00e4ysin perusteltua tavoitella asioita, jotka eiv\u00e4t ole SMART-tavoitteen mukaisia. Esimerkiksi oman hyvinvoinnin ja el\u00e4m\u00e4n mielekkyyden edist\u00e4minen voi olla tavoitteista t\u00e4rkeimpi\u00e4, mutta n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole kovinkaan hyvin mitattavissa. Vastaavasti nuoren urheilijan tavoitellessa olympiakultaa 20 vuotta kest\u00e4v\u00e4n uransa aikana saattaa tavoitteen realistisuutta n\u00e4in pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 olla mahdoton arvioida. Se ei silti tarkoita, ettei t\u00e4m\u00e4n kaltaisia asioita pit\u00e4isi tai kannattaisi tavoitella. Pikemminkin kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 tavoitteenasettelu tulee n\u00e4hd\u00e4 monisyisen\u00e4 prosessina, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia tavoitteita. Tavoitteet on mielek\u00e4st\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 tietynlaisena jatkumona ja hierarkioina, joissa on paikkansa niin korkealentoisille visioille oman urheilu-uran huippuhetkist\u00e4, kuin toisaalta yksitt\u00e4ist\u00e4 harjoitusta varten asetetuille, pienimuotoisille tavoitteille.<\/p>\n\n\n\n Oikein hy\u00f6dynnettyn\u00e4 tavoitteenasettelu on menetelm\u00e4n\u00e4 yksi psyykkisen valmennuksen kulmakivist\u00e4, mutta v\u00e4\u00e4rin toteutettuna tavoitteenasettelu saattaa aiheuttaa suuriakin ongelmia. T\u00e4st\u00e4 syyt\u00e4 tavoitteenasetteluun on hyv\u00e4 tutustua tarkoin, jotta itsess\u00e4\u00e4n tehokkaasta menetelm\u00e4st\u00e4 saadaan paras mahdollinen hy\u00f6ty irti parannettaessa urheilijan suorituskyky\u00e4 ja toisaalta kokonaisvaltaista hyvinvointia. Voittajan Mieli -verkkovalmennuksessa on tarkemmin pureuduttu tavoitteenasettelun menetelm\u00e4\u00e4n ja valmennuksessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n muun muassa l\u00e4pi yleisimpi\u00e4 tavoitteenasetteluun liittyvi\u00e4 sudenkuoppia ja toisaalta keinoja, joilla tavoitteet voi oppia laatimaan monipuolisella, taitavalla tavalla. <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/12.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/3.png\")
<\/figure>\n\n\n\nLoppuun palaminen osa 1 – Miksi urheilija palaa loppuun?<\/strong> <\/a> <\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/35.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/14.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/37.png\")
<\/figure>\n\n\n\nKeskittyminen ja vireystila osana onnistunutta kilpailusuoritusta<\/strong> <\/a> <\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/8.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/31.png\")
<\/figure>\n\n\n\nOnko ok, jos aina ei vaan liikuta?<\/strong> <\/a> <\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/9.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/5.png\")
<\/figure>\n\n\n\nItseluottamus osa 2 \u2013 Miten l\u00e4hte\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itseluottamusta?<\/strong> <\/a> <\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/patrick-schneider-BcXIge33B0c-unsplash-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/1.png\")
<\/figure>\n\n\n\nItseluottamus osa 1 – Miksi itseen kannattaa luottaa?<\/strong> <\/a> <\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/vince-fleming-aZVpxRydiJk-unsplash-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/gentrit-sylejmani-JjUyjE-oEbM-unsplash-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nTaitava tavoitteenasettelu <\/a> <\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/20.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/6.png\")
<\/figure>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/ildar-garifullin-QC6zfHbppLc-unsplash-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/markus-spiske-WUehAgqO5hE-unsplash-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/eerik-sandstrom-u9iDLStoxyE-unsplash-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/court-cook-Nka1wVAQWa4-unsplash-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.voittajanmieli.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/22.png\")
<\/figure>\n\n\n\n